12. Euroopan Unioni

Euroopan unioni on ollut kunnianhimoinen hanke, joka on tuonut jäsenmailleen paljon positiivisia vaikutuksia kuten taloudellisen toiminnan piristyminen yhteismarkkinoiden kautta sekä kaupan ja liikkumisen esteiden purkaminen. Toisaalta EU:n byrokratisoituminen ja puuttuminen täysin turhiin asioihin heikentävät unionin uskottavuutta.

Liberaalit haluavat että Euroopan Unioni on jatkossakin valtioiden välinen liitto, ei keskitetty liittovaltio. Liittovaltiokehitystä ei kuitenkaan haluta sulkea totaalisesti pois. Federalismista on syytä käydä asiallista keskustelua, joka ei pohjaa ennakkoluuloihin ja populistisiin uhkakuvien luontiin.

Suomi on aina ollut kiinteä osa Eurooppaa. Maamme on päättäväisesti osallistuttava yhdentymis-kehitykseen, joka muovaa suuret, kaikille avoimet markkinat koulutukselle, työlle, tuotteille ja kulttuurille. Näin taataan oman maanosamme kilpailukyky ja elämisen laadun edellytykset muiden maanosien talousmahtien rinnalla ja edellä. Euroopan on kuitenkin muistettava yhteistyö myös muiden maanosien kanssa – erityisesti lähialueiden kuten Pohjois-Afrikka, Venäjä ja Lähi-itä. Euroopasta ei saa muodostua linnaketta muita vastaan. Euroopan unionin tulee olla monikulttuurinen ja kaikkia väestönosia huomioiva. Kaikilla on oltava samanlaiset oikeudet toteuttaa itseään ja perinteitään mutta myös velvollisuus kunnioittaa asuinmaansa lakeja.

Euroopan unionin perustuslaki selkeyttäisi eri toimielinten suhteita ja työjakoa, kunhan siinä ei lisättäisi keskusjohtoisuutta ja sääntelyä entisestään.

Seuraava sivu: Luku 13: Kansainvälisyys ja globalisaatio
Edellinen sivu : Luku 11: Kansalaisyhteiskunta ja demokratia
Sisällysluettelo